Finno-Ugric place names with prefix Sum.

Finno-Ugric Place Names

This section describes similarities in place names, between the western and eastern Finnish lands, using "sum" and "sam." Including Finland, Lapp, Vepsä, Karelian, and Perm

Finnish Place Names Based on the Root "Sum"

Place Names of Finnic Peoples' Lands (from Suomen Suvun Tiet)

Pronounciation: a = a as in all, ä = a as in about, j = y as in yawn, ö = ea as in early, y = u as in during or yew.

Some sounds found in Finno-Ugric dialects:

š = "sh" - Finnish does not have this sound but it is found in most other Finno-Ugric dialects such as Eastern Karelian. A few translations:

Vienan meri = White Sea, Vienan Karjala = Viena Karelia, Viena (Dvina)

Äänisjärvi = Onega

Laatokka = Ladoga

Karjala = Karelia

Itä-Karjala = Eastern Karelia (Russian occupied)

Old Finno-Ugric "-ga" and "d" endings (eg. Karelian) are equivalent to the Finnish "-kka", and "t." For example, Ladoga is Laatokka in Finnish.

Below are some examples of place names with common roots.

Sum - a root word found in Finno-Ugric place names

Sum- a village on the south coast of lake Laatokka (Ladoga).

Sum- a lake near Arkangel.

Sum- a lake behind Äänisjärvi

Sum- an island in the White Sea "Vienanmeri" or "Viena Sea."

šum- area at the source of river Oka

šuma- a river in Mari El

Suma- a river behind Äänisjärvi, north of Sumjärvi

Suma- a river and shopping center by the White Sea.

Sumara- a river near Arkangel.

Sumari- an island in the Gulf of Estonia.

Sumaro- Vepsä

Sumba- Vepsä

Sumba- two rivers in Mari El

Sumina, šumiha- two streams behind Äänisjärvi.

Sumisaari- Tornionjoki.

Sumerinjoki and Sumerian kylä (Impilahti)

Sumeria- West shore of Vienanmeri (White Sea) according to Russian chronicles.

šumiš, šumius and Sumja- Rivers in Mari El.

Sumino- Viga-Kemi source, east of Suho.

šumitši- village in Vjatka.

šumera- Votjak lands.

Sumernuka- a river in Mari El.

Sumiainen- in the Finnish province of Vaasa.

Summa- Kuolejärvi etc.

Summala- Juva etc.

Summas- Saarijärvi

Sumsa- Kuhmoniemi, Sotkamo

Summukka (Juuka)

Sam - a root word found in Finno-Ugric place names, between Finland and Eastern Äänisjärvi (Onega), Southern Finland, Eastern Finland, Eastern Karelia, Vepsä, and behind Äänisjärvi (Äänisjärven takana).

Sam: Äänisjärven takana

Vepsä: šamus, Samjärvi, Sam, šamitsa, Samokša, Samino

Southeast Vepsä: Samjärvi, Sama, Samsot

Äänisjärvi East Side: Sam, Samu, Samina, Samjärvi,

In Finland: Samsaari (Rymättylä), Samola (Viipuri), Samslaks (Nauvo)

Place Names of Lapp Origin: (translations not completed)

Southern Finland, Eastern Finland, Eastern Karelia, Vepsä, and behind Äänisjärvi.

Abisko (Ilmajärven koill. puol.),

Enar (Vepsä ja Itä-Karjala),

Kuoksi (Hiitola),

Kuoksa (Karjalohja),

Kuoksvuori (Kurldjold),

Kuoksu (Viena),

Kotko (Hauho),

Kork (Vepsä),

Kätkä (Korpiselkä),

Kaavi, Kaavijärvi (Tyrväntö, Kinesma (Itä-Karjala),

Kinema (Onegan latvus),

Kurkki (Viena),

Lusma (useita Vienassa ja Aunuksessa),

Lugma (Onegan lisäjoki),

Lugmo (järvi Onegan itäpuol.),

Lisma (Äänisen luoteisrannalla),

Ligma (Aunuksessa),

Lapinskaja (Kargopolin eteläpuol.),

Lopova (Vytegralla),

Lapskoje (järvi Vepsässä),

Lapuskoje (järvi Onegan itäpuol.),

Lapina (Vienan lounaisrann.),

Moksi (Vihti, Korpilahti),

Mogki (Laatokan eteläp.),

Nuuksjärvi (Espoo),

Njuhtša 1. Nyhtša (Vienan rannalla),

Niuhtša (Pinegalla),

Njuhtša (Ust-sysol, Komi),

Nykša (järvi Äänisen kaakkoispuol.),

Posioniitty (Eura), Pjahta (Vepsä),

Paht (Valgetjärven seutu)

Pessa (Onegan seutu),

Pesa (Mezenin ja Suhonan seutu),

Pes (Ilmajärven koillispuol.),

Peski (Ilmajärven koillispuol.),

Purn (järvi Äänisen koillisp.),

Purna (järvi Äänisen kaakkoisp.),

Purnema (joki Onegan suulla),

Purniemi (Viena),

Songa (Aunus),

Songa (Vagan latvus),

Songa (Suhonaan laskevan Jugin vesistö),

Silas (joki Vepsässä),

Sova (joki Mezeniin),

Sovajärvi (Viena),

Tšolm (järvi Puudozin eteläp.),

Tšolm (järvi Mesehin suuseutu),

Tšolmo (järvi Äänisen itä- puol.),

Jolma (valgetjärven seutu),

Jolma- järvi (Pohjois-Aunus),

Jolmonen (Viena),

Ušma (Viena),

Vaga (vienan sivujoki),

Vaganjärvi (Ilmajärven koillisp.),

Vaga (kylä Vjatkasta pohjoiseen).

Osa lappalaisperäisiksi selitetystä paikannimistöstä on varmaan vanhaa lainaa muilta kansoilta m.m. permiläisiltä, koska samoja nimiä esiintyy etelässä ja idässä alueilla, missä lappalaiset eivät tiettävästi ole liikkuneet.

Some of the words ascribed to as "Lapp" may be Finno-Permic in origin as the same names appear to the east and south, where Lapps have not evidently travelled.

Perm Influence in Place Names (In Finnish)

PERMILÄISPERÄISEN paikannimstön olemassaoloista Fennoskandiassa ovat aikoinaan m.m. D. Europaeus ja Yrjö Koskinen tehneet päätelmiä ja tulleet kysymyksessä myönteiseen tulokseen (erikoisesti va- ja ma-päätteisten vesistönimien perusteella). Myöhemmät tutkijat ovat pitäneet tätä kuitenkin mahdottomana. Fennoskandiassa on paikannimstöt, jota näyttää olevan vaikea sen alueella eläviin kieliin nojautuen selittää, jotavastoin itäisten suomensukuisten, ennen kaikkea permiläisten kielissä on niille löydettävissä aina jokin merkitys sekä näiden kansojen alueilta myös tavattavissa usealle nimelle suoranaisia vertauskohtia. Koska Itä-Venäjän "lapinkävijät" esiroomalaiselta rautakaudelta lähtien sadat vuodet liikkuivat Fennoskandiassa, kuten toisessa yhteydessä on selvitetty, ja varmaan osittain jäivätkin, vaikkakin harvalukuisina yksilöperheinä ja vähitellen ehkä lappalaistuen, tänne asumaan, voi heidän vaikutuksensa m.m. paikannimistön olla ymmärrettävää. He omasivat lappalaisiin verraten korkeamman kulttuurin, toimivat luonnollisesti kaikessa suhteessa oloja määräävinä ja lappalaisten

isäntinä, varmaan juuri lappalaisten tarustossa esiintyvinä vihattuina "tšuudeina" Heidän vaikutuksensa lapin kieleen on kantasuomalaisuus ja myöhempi suomalaisuus nähtävästi huomattavalta osalta peittänyt, mutta paikannimistö on aina ja kaikkialla pysyvämpää ja siirtyy rauhallisissa oloissa heimolta toiselle. Seuraavassa esitetään Itä-Venäjän permiläis-jugralaisten alueiden ja Fennoskandian sekä näiden välisten alueiden paikannimistöstä muutamia vertauskohtia samalla kuitenkin huomauttaen, että vastaava nimistöä on suomensukuisten heimojen mukana osaksi kulkeutunut Itä-Venäjältä myös länteen ja lounaaseen pain.

Translation:

The existence of place names of Finno-Permic origins in Fenno-scandia has been firmly estabished by D. Europaeus and Yrjö Koskinen et al. (especially va- and ma- endings, based on lakes and rivers) Other researchers have disputed their thesis. They claim that Fenno-scandia has names which are difficult, on the basis of the living languages of one area, to make a valid connection with a distant place, and to state that the two are related.

Eastern Russian "trekkers-of-Lapland" have travelled from at least ancient Roman iron age onward in Fenno-scandia, as was explained in earlier sections, and most likely often remained there, though perhaps only a few families, some of which gradually may have been absorbed by the Saami, but remained there, and therefore their influence in place-names is understandable. The newcomers had a higher level of culture compared to the Lapps and therefore excelled in leadership roles, and even as their masters. Some of these may have been the hated "tšuuds" of Lapp tales. Their influence on the Lapp language is ancient Finnishness which has been covered up by later Finnishness to a large degree, but a place-name is much more pervasive and in every way more permanent, passing in peaceful times from one tribe to another. In this section we illustrate eastern-Russian Perm-Jugrian areas and Fenno-scandian and a few examples of place-names between these areas. It should be remembered that the names have travelled with the Finnish tribes from eastern Russia toward the west and also south-west.

Finnic place names in the Baltic/Scandinavia - Finnish roots to Swedish place names indicate an earlier Finnish population.

From "Suomen Suvun Tiet"

Map Index

BACK